perjantai 30. kesäkuuta 2017

Kesähuone keskellä pihaa











Hyvästi, hetkeksi, rakas kesähuoneeni. Toivon, että elokuu suo meille paljon yhteisiä, aurinkoisia, lämpimiä ja mahdollisimman koivuroskattomia hetkiä. Toivon, että kesäasukkaat pitävät sinusta hieman parempaa huolta kuin minä olen tähän mennessä pitänyt, mutta vannon, että heti kun pääsen takaisin kotiin, niin maalaan köysitolppasi ja vuoraan lattiapinta-alasi tyynyillä sekä lekotteluvilteillä.  Sitten minä, ja Elma, vietämme parissasi kaikki ne hetket, jolloin ei tarvitse pukea toppatakkia päälle. Ja odotan niitä olevan elokuussa hieman vähemmän, kuin kesäkuussa.

Nyt on aika luovuttaa asunto kesävahdeille, joiden tärkein tehtävä on pitää mun kasvit hengissä, ja pakata meidän kuukauteen mahdutettu elämä autoon, suunnaten kohti Punkaharjua. Siellä ollaan seuraavat neljä viikkoa. Mikko pääsee paneutumaan töihinsä sen kiireisimmällä hetkellä, mutta saa kuitenkin nukkua yönsä meidän vieressä. Minä, Elma ja koirat päästään viettämään kuukausi järven rannalla, keskellä ihanaa harjumetsää. Syömään aamupaloja, lounaita ja illallisia hotellin huikeissa puitteissa, ehkä intoudun myös nauttimaan drinksun tai viinilasillisen - ellei sitten siemailla sellaista omalla rannalla ilta-auringossa.

Ja jos koko heinäkuun sataa lunta, niin sitten keskityn vaan tohon syömiseen. Ja haikailen omalle kesäpihalle.

keskiviikko 28. kesäkuuta 2017

Vessaremontti - valmis



Postaus sisältää yhteistyölinkkejä

Tapwellin mattamusta keittiöhana. Siitä se ajatus sitten lähti.

Aluksi oli tarkoitus vain pienesti freesata meidän keskikerroksen pikkuveskiä, jota Mikon miesvessaksi nimitämme. Tai nimitimme, enää en suostu antamaan kämpän hienoimman kolkan kunniaa vain Mikolle. Syytä tuohon aiempaan nimitykseen en edes tiedä, koska kyseessä on kuitenkin meidän talouden eniten käytössä oleva veski - se kun sijaitsee oleskelukerroksessa, ulko-oven vieressä.

Keittiöremontin aikana selailin erilaisia hanavaihtoehtoja ja löydettyäni mieleisimmän, eli Tapwellin mattamustan keittiöhanan, metsästin mistä saisin sen tilattua luotettavasti ja nopeasti, mutta myös mieluiten mahdollisimman edukkaasti. Löysin kotimaisen LVI-verkkokaupan, jonka nettisivut olivat ensimmäiset selkeät ja helppokäyttöiset myös mobiiliversiona, ja heillä sattui olemaan kyseiset hanat alennuksessa (näyttäisi muuten nytkin olevan ihan hyvä alennus päällä!). Laitoin tilauksen menemään, ja hana oli iloisesti yllättäen meidän oven takana jo seuraavana päivänä.

Mun takaraivossa kyti ajatus nettikaupan sivuilla näkemistäni Tapwellin veskihanoista, mutta oltiin kummatkin Mikon kanssa sitä mieltä, että ei panosteta tohon veskiin niin paljoa, että hankittais sinne jotku arvokkaammat hanat ja vempeleet, vaan peruskamat riittää. Ajatus kuitenkin muhi siihen pisteeseen, että havahduin miettimään, että miksi ei - miksi rempataan se koko kerros muuten vimpan päälle, mut veskissä homma lössähtää?

No, sitten ujosti ja salaa Mikolta selailin kylppärituotteita, joista eniten ihastutti messingin värinen kokoelma, joiden eri vaihtoehdoista tein kuulkaa ihan kollaaseja valmistautuessani esittelemään idean Mikolle. Muistin myös alakerran kylppäriremontin aikana haaveilemani vaaleanpunaisen Arabian vintage-altaan, ja kävin katsomassa josko Torin valikoimista löytyisi vielä vastaavia. Ja se sama allas siellä odotteli edelleenkin, melkein kahden vuoden jälkeen! Lisäsin hempeän pastellisen altaan kollaasin, ja ujutin kollaasin Mikon messenger-viesteihin. "Hyvältä näyttää, tehdään vaan!" kuului vastaus. Perään tuli kyllä vielä "Mitä maksaa?", jonka jälkeen jouduimme vielä tovin keskustelemaan.

Seuraavaksi sitten huomasimmekin repivämme veskin laatat (ja siinä samalla sitten vahingossa myös seinälevyt....) ja kaikki tuhat erilaista seinälistaa irti sekä vaihtavamme katon samaksi kuin muualle kerrokseen asennettiin. Kun lähtötilanne asettuikin noin raa'aksi, päätimme samalla miettiä myös värimaailman uusiksi - ehkä ei sittenkään pelkkää valkoista?

Ja tässä on nyt sitten lopputulos - vihdoin ja viimein, lähes kahden kuukauden sähellyksen jälkeen:








Me ollaan itse täysin hurmaantuneita värimaailmaan ja kalusteisiin. Vain pönttö on jäämistöä vanhasta veskistä, muuten kaikki meni uusiksi. Hana on Tapwell BI071M ja sen kaverina sitten pyyhekoukku ja veskipaperiteline, kaikki messinkisenä. Seinän väriksi valikoitui tumma petrooli, ja lattian laatat maalattiin valkoisella. Allas on tosiaan Arabian vanhaa tuotantoa, ja maksoi kokonaiset 10 euroa Tori.fi -löytönä. Mainittakoon vielä, että altaan myynyt pariskunta oli Mikon mielestä mielettömän hurmaava, ja omalta osaltani annan kaikki pointsit LVI-verkkokaupalle, sillä heidän asiakaspalvelunsa oli ensiluokkaista (itse kämmäilin tilausvaiheessa, mutta sain heiltä nopeaa apua) ja toimituksena todella nopea.

Tässä vielä pieni vilaus siitä, miltä veski näytti ennen:




Niin. Kyllähän se taisi vähän muuttua.

Remontti toteutettiin LVI-verkkokauppa.fi:n inspiroimana, ja saimme tuotteista alennusprosentin blogimainintaa vastaan. 

sunnuntai 25. kesäkuuta 2017

Ruisleipä



Ruisleipä, tuo ah niin rakas leipä meille suomalaisille, ja joka myös valittiin vähän aikaa sitten Suomen kansallisruuaksi.

Tämä kirjoitus on ollut työn alla varmaan jo kuukauden verran, ja saman aikaa on ruokittu ruisjuurta yrittäen pitää se elossa sekä koitettu löytää aikaa tehdä se itse leipä.

Reseptin raaka-ainesuhteet noudattelee aika pitkälti Finnjävel-ravintolan keittokirjasta löytyvää ohjetta, mausteeksi tosin laitoin ei niin suomalaista viismaustetta, joka sopii mielestäni tähän erittäin hyvin ja tuo leipään kiehtovaa makumaailmaa rukiin lisäksi.



Ruisjuuri:

Päivä 1

2 dl ruisjauhoja
1 dl kädenlämpöistä vettä

Sekoita jauhot ja vesi tiiviissä lasipurkissa, säilytä juurta huoneenlämmössä 1 vuorokausi.

Päivät 2 - 5

1 dl ruisjauhoja
0,5 dl kädenlämpöistä vettä

Lisää joka päivä jauhot ja vesi lasipurkkiin, sekoita voimakkaasti ja säilytä huoneenlämmössä.
Juuri on valmista viidentenä päivänä, kun se tuoksuu happamalle ja kuplii hyvin (tätä voit seurata lasipurkin läpi).
Kun teet leivän ja otat sitä varten juurta niin lisää juuriastiaan saman verran vettä ja ruisjauhoja kun otit siitä pois. Juurta voi säilyttää jääkaapissa, josta se otetaan huonenlämpöön päivää ennen leivontaa ja ruokitaan vedellä ja ruisjauhoilla.

Raski:

125g ruisjuurta
5 dl vettä
250 g ruisjauhoja
2 tl viismaustetta

Sekoita ja anna levätä vähintään 1 tunti huoneenlämmössä.




Leipä:

2,5 dl vetttä
25 g hiivaa (jos juuresi on erittäin elinvoimainen hiiva ei tarvita)
750 g raski
50 g vehnäjauhoja
550 g ruisjauhoja
15 g suolaa

Sekoita hiiva kädenlämpöiseen veteen yleiskoneen kulhossa, lisää raski ja jauhot, ja sekoita pienellä teholla 2 minuuttia. Lisää suola ja vaivaa taikinaa noin 12 minuuttia pienellä teholla. Anna nousta huoneenlämmössä liinan alla noin tunti tai kunnes taikina on kohonnut kaksinkertaiseksi.
Jaa taikina kahteen osaan, pyörittele tangoiksi (käytä runsaasti ruisjauhoja apuna, taikina on tahmeaa) ja anna leipien kohota liinan alla noin tunti.
Paista 240c uunissa 10 minuuttia, tiputa lämpö 210 asteeseen ja paista vielä 30-35 minuuttia.
Jäähdytä ritilällä ilman liinaa.
Tarjoa ehdottomasti kirnuvoin kanssa runsaalla sormisuolalla ja nauti!





-Mikko


Tarun sivuhuomautus: Siis tää on aivan SAIRAAN HYVÄÄ. Ja mä en voi syödä ihan näin uunituoretta, koska pelkään, että aiheuttaa Elmalle kamalat vatsaväänteet. Tsiisös. Söin kuitenkin tuon alimman kuvan palasen.

lauantai 24. kesäkuuta 2017

Kuninkaanmäen yötön yö

















Sellainen oli Elman ensimmäinen yötön yö. Siis niin juhannuksen puolesta, kuin myös muutenkin - syntymän jälkeen hän on tainnut pääsääntöisesti nukkua kaikki yöt, jos tissitaukoja ei lasketa. Eikä nytkään ollut hereillä kuin kotimatkan verran, hämmentyneenä öiselle herätykselle hymyillen. Kotona ähersi unta mun vieressä puolisen tuntia, kunnes kyllästyin ja kokeilin laskea omaan sänkyynsä vänkyröimään. Ja sinne hän sitten sammui samantien.

Ilta oli varsin tsilli ja kiva, ja sen kohokohtina toimi kyllä ehdottomasti puusauna, äitin jälkkärikupit, jotka aina väkisin väännän kuoharilaseiksi, Mikon raparperi-marjapiirakka, grillikyljykset ja välimeren vihannekset, pastellitaivas sekä äiskän tekemä ranskanletti. Tarttisin tällaisen letin joka päivä.

Huomioisin myös, että kihla- ja vihkisormus menee jo viimeisenkin nivelen yli, eivätkä aiheuta enää kuin ehkä kolme sormimakkaraa. Joko sormi on muokkautunut väkisin runnomisesta, tai turvotus on vähentynyt n. 0,02 prosenttia. Tai oli, eilisen mässäilyn jälkeen en lähde edes koittamaan onneani.

perjantai 23. kesäkuuta 2017

Yksin kotona kaksin

Tätä kaikkea sisälsi meidän viime päivät, nuo hetkeen viimeiset yksinhuoltahetkeni:















Eli,

- seesteisiä äiti-tytär -hetkiä
- ei niin seesteisiä äiti-tytär -hetkiä (ohimennen mainittuna tuntemattoman ihmisen eteisessä imettäminen ja pientaloalueella hysteeriselle vaunuvauvalle  kurkkusuorana lastenlaulujen laulaminen)
- kuvauslainan jäljiltä sotkeentunut koti. Ei ole kiinnostanut vielä tarttua rättiin, mut tänään se on tehtävä
- koirankarvoja iiiiihan joka ikisessä paikassa. Tästä ei valitettavasti voi syyttää kuvausryhmää
- Elman huoneen hyllyn järjestelyä. Nyt kun olen löytänyt olohuoneen kirjahyllyn kanssa jonkinasteisen mielenrauhan, niin pakko painia sitten seuraavan vastustajan kanssa
- äsmarketin halpiskukat, ne vaan jaksaa aina aika-ajoin yllättää - nyt löytyi mm. pioneja
- tsemppausta keittiössä. Normaalisti yksinollessani syön kuivaa ruisleipää, porkkanaa ja juustoa (ja suklaata ja jäätelöä ja suklaa-lakukuulia ja ruissipsejä ja paistettuja jauhelihaa ja...) mutta nyt jopa käytin uunia ja kastikeastioita
- voiko marjoja syödä liikaa?
- saanko teettää Elman kaikista asuista itselleni kopiot?

Sen sijaan se ei sisältänyt tätä:

- ikkuna- ja oviremonttia. VOI HYVÄT HYSSYKÄT, KAUANKO TÄSSÄ PITÄÄ VIELÄ KÄRVISTELLÄ
- vessaremontin valmistumista. VOI HYVÄT HYSSYKÄT, KAUANKO TÄSSÄ PITÄÄ VIELÄ KÄRVISTELLÄ
- Mikon reseptipostauksia. En jaksa enää capsittaa tota ylempää päivittelyä.

Nyt juhannuksen viettoon. Sitten muutama päivä nautitaan kotona olemisesta, ja ensi viikon lopulla pakataan laukut, koirat, vauva ja itsemme Punkaharjulle koko heinäkuuksi. Kämppä jää kukkavahdeille, ja mä niin toivon, että noi sata kasvia ulkona ja sisällä pysyvät hengissä elokuuhun asti. Tai muuten.

Enkä uskalla enää luvata noista kolmesta toteutumattomasta asiasta mitään, koska näyttäis siltä, että mitä enemmän lupailen, sen pidemmälle ne siirtyy.